Meistä moni askartelee sellaisen tärkeän kysymyksen kimpussa, että kuinka paljon koirani tarvitsevat ulkoilua? Paljonko liikutte? Kuinka monta kertaa päivässä käytte ulkona koiranne kanssa? Mikä lasketaan lenkiksi ja mikä ei?
Kysymyksiä voi lähteä tarkastelemaan esimerkiksi nettikeskustelujen kautta. Tästä aiheesta löydät paljon paljon keskustelua. Mitä niistä voidaan päätellä? No ainakin se on päivänselvää, että me usein liioittelemme kovasti sitä omaa ulkoiluamme. Harvemmin kukaan kertoo ihan rehellisesti oman koiransa lenkeistä.
Koiranulkoiluttajat voidaan luokitella karkeasti seuraaviin luokkiin:
- Ne, joiden koirat lenkkeilevät vähintään 4 kertaa päivässä ja kävelyä kertyy vähintäänkin sen 20 km.
Pötyä, sanon minä. Nämä yli-ihmiset kertovat vielä käyvänsä töissä normaalisti ja tietenkin he hiihtävät töihinsä kesät talvet. Tämän liikuntamäärän lisäksi heidän koiransa harrastavat nosea, nome, mejää, ipoa, pipoa ja peraa! Loput päivästä koirat viettävät pihalla leikkien ja kirmaten. Onnelliset! Vai ovatko?
- Ne, jotka kertovat että heidän koiransa ulkoilevat 3 kertaa päivässä. Näistä yksi lenkki on piiiiiiiitkä ja kaksi lyhyempää.
Pitkä tarkoittaa tässä tapauksessa vissiin karhunkierrosta x2. Lyhyet ovat sitten vain sellaisia 10 km pitkiä. Nämäkin yli-ihmiset käyvät töissä ja sen lisäksi hoitavat vasemmalla kädellä lapset ja naapurin hevosenkin.
- ulkoiluttajat, joiden koirat eivät käy lenkeillä ollenkaan
Tähän luokkaan kuuluvat ne joilla on aivan mahdottoman iso piha. Aamulla ulos ja illalla sisään. Thats it! Välillä nakerrellaan luomusti jonkun eläimen raatoa siinä pihalla. Ja hyvin voidaan.
Sellaiset ihmiset, jotka tekevät vain pakolliset pissatukset kolme kertaa päivässä, eivät juurikaan mihinkään kehtaa kirjoittaakaan. Heitä on kyllä ihan luvattoman paljon. Heillä on useimmiten koira/koiria, jotka kyllä ulkoilisivat mielellään enemänkin.
- Me tavalliset kuolevaiset
Meidän tavalliseen päivärytmiin kuuluu todennäköisesti 3-4 ulkoilua päivässä. Lenkit vaihtelevat vähän muun elämänmenon mukaan. (joillakin tosiaan on muutakin elämää kuin koirat) Usein päivään sisältyy pari pidempää ulkoilua ja pari sellaista pisikakilenkkiä.
Kilometrejä kertyy päivästä riippuen sellaiset 4-10. Tämäkin on jo tosi paljon. Siinä saa pistää töppöstä toisen eteen ihan mallikkaasti. Itse olen nyt päättänyt vähentää sitä kuljettujen kilometrien määrää ja korvata sitä laadukkaalla hengailulla koirien tahtiin. Alkaa nimittäin lonkkia ja polvia kolottamaan tuollainen. Jos minulla alkaa nivelet paukkua, niin uskoakseni koirillanikin saattavat kintut olla melko kovilla näillä kävelymäärillä.
Mistä sitten tietää paljonko on paljon?
Vakavasti sanoen, ulkoilun määrä on tietenkin sovitettava koiran mukaan. Koiran päivään luonnollisesti kuuluu levon lisäksi virikkeellistä ulkoilua ja muuta kivaa aktiviteettiä. Meistä joillakin on vaan taipumusta vetää kaikki niin sanotusti ihan överiksi. Joskus määrä korvaa laadun ja koira siinä välissä ei oikein saa ääntään kuuluviin.
Pentujen kanssa on kiva tehdä lyhykäisiä laadukkaita ulkonotkumisia ja maailmaan tutustuminen on tässä vaiheessa melko tärkeää. Tällöin hulluinkin ulkoilija todennäköisesti asettaa lenkkien määrän pennun jaksamisen mukaan.
Vanhat koirat eivät ehkä niin hirmuisia lenkkejä enää jaksakaan. Jotkut tosin tietenkin leuhkivat silläkin, että heidän 20-vuotias vanhus lenkkeilee vielä saman kuin nuoremmatkin lajikumppaninsa. Vaan onko koiralta kysytty? Onko seurattu herkällä silmällä koiran jaksamista ja kuntoa. Vai viekö meitä vain kilpailunhalu? Pohdiskelun arvoinen kysymys.
Voihan olla että mummo/pappa-koirasi mielummin kävisi vähän useammin tyhjentämässä itseään ja vaikka vain tutkiskelisi rauhallisesti ympäristöään. Edes välillä.
Oikeastaan kaikki koirat tarvitsevat vähän erilaisia tapoja lenkkeillä. On sellaisia koiria, joilla on jokin terveydellinen haaste ja jotka eivät siksi voi ulkoillla niin kuin ”normaalit” koirat. On arkoja koiria, joille ulkoilu on pelon vuoksi haastavaa ja stressaavaa. On niitä koiria, joilla on loputtomasti energiaa, joka ei ihan tavallisella lenkkeilyllä kulu mihinkään ja niitä, jotka vaikuttavat kovin energisiltä, mutta ovatkin selkeästi levon tarpeessa.
Ei se määrä vaan laatu
Mitä iloa on lenkistä koiralle, jos se ei ole koirasta kivaa. Mitä hyötyä on lenkistä, jos se on ihmiselle pakkopullaa? Miten lenkeistä saa kaikille osapuolille mukavaa yhdessäolemista? Jos oikein treenata haluaa niin kuinka sen voi tehdä niin, että koirakin pitää siitä?
Me ihmiset usein kuvittelemme, että se mikä on meidän mielestämme hauskaa on sitä koirankin mielestä. Eihän se näin kuitenkaan ole. Koiraa seuraamalla ja tarkkailemalla saat paremman käsityksen siitä, mikä juuri sinun koirayksilösi mielestä on hauskaa ja tyydyttävää. Jollekin todella voi sopia se, että vietetään aikaa siellä valtavalla pihalla ja nakerrellaan sitä raatoa.
Toinen taas saattaa nauttia niistä hirmuisen pitkistä kävelyistä ja olla ihan onnellinen niinkin. Joskus voi olla hyvä kuitenkin pohtia niitä omia lenkkejä ja ulkoilun määrää ja laatua koiran näkökulmasta katsottuna. Jos ulkoilet vain kaupungissa ja kaduilla ja koirasi vaikuttaa stressaantuneelta, voisko ulkoiluja muuttaa niin että koira pääsisi edes ajoittain johonkin rauhallisempaan ympäristöön nuuskuttelemaan?
Jos koirasi vaikuttaa haluttomalta ja väsyneeltä, haittaisiko, jos vaikka menisit itseksesi vetämään sen hikijumpan ja antaisit koiran vaikka huilia? Ihan samalla tavalla kuin ihminenkin, tarvitsee koirakin lepoa tassuilleen ja mielelleen.
Talvi tulee
Syksyllä on ihanaa kulkea metsissä ja poluilla ja nauttia kauniista syyskeleistä, mutta talvi tulla tepsuttaa ja silloin ulkoilu ei aina olekaan kamalan kivaa. Kaikki koiratkaan eivät talvesta pidä ja toisista se on parasta maailmassa. Tiedätkö sinä, mitä oma koirasi on asiasta mieltä? Jos koirasi pitää talvikeleistä, voi olla hyvä että hankit itsellesi kunnon ulkoiluvarusteet, niin että hangessa mielellään köllöttelevä karvaturrisi saa sitäkin tehdä.
Jos koirasi palelee pakkasella, eikä ulkona ole siitä mukavaa, voi olla paikallaan hankkia sillekin kunnon varusteet pakkasille ja loskakeleille. Näin koirasi voisi myös nauttia talven riemuista. Ja jos koirasi on niitä tyyppejä jotka eivät sadessäällä tai pakkasella ulkona tykkää olla, voi olla parempi keksiä niille sisähommia ja leikkiä sisäleikkejä…
ja lähteä yksinään heittämään sen hikilenkin.
Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että mitään kaavaa ei ole olemassakaan. On vain etsittävä se itselle ja omalle koiralle sopiva ulkoilurytmi. Huolehdittava siitä, että kaikki voivat hyvin ja että ulkoilu on mielekästä ja rentouttavaa. Yksinkertaista, vaan ei ihan helppoa.
Hyvää lenkkiä toivotellen: Sanna ja koirat 🙂