Manuaali koiranpennulle

Tässä käyttöohjeessa kerromme kuinka lataat koiranpentusi. Noudata käyttöohjetta ja seuraa lataamisohjeita askel askeleelta. Ole ystävällinen ja tutustu huolellisesti käyttöohjeeseen. Näin hankkimasi tuote pysyy kunnossa ja tuottaa sinulle suurta iloa elämänsä aikana.

Kotiin vieminen

Vie koiranpentusi kotiin mieluiten kantamalla sylissä. Se saattaa automatkalla hiukan vuotaa jommasta kummasta päästään, mutta paperilla saat pyyhittyä pahimmat roiskeet näppärästi. Älä yritä tukkia vuotoa, se on täysin normaalia.

Kun pääsette kotiin, anna tuotteen köpsytellä (kävellä tai juosta) ympäri uutta asuinpaikkaansa. Tässä vaiheessa voit tarjota sille ruuan, joka on pakkauksessa mukana. Yleensä tämä malli nauttii ruokaa heti. Ei kuitenkaan pidä huolestua, jos se ei syö. Nyt tuote on valmiina ladattavaksi.

Laturi voi olla pehmeä tai se voi olla ihan vain kovalla lattialla tai jonkin huonekalun alla. Kun pentu makaa paikallaan se latautuu itsekseen. Laturi on langaton.

Pennun ohjelmointi

Pennussasi on sisällä käyttöjärjestelmä, joka on siihen valmiiksi ladattuna. Tehdas ei voi täydellisesti vastata siitä, minkälaisia ominaisuuksia siihen on päässyt, sillä laite on niin hieno, että kukaan ei täysin tiedä kuinka se toimii. Tarkkailemalla laitetta saat kuvan siitä minkälaisia ominaisuuksia se on saanut. Jokainen tuotteemme on täysin uniikki.

Tuote sisältää valmiiksi ladattuja käytöksiä ja tehtaalla siihen on asennettu joitakin hyviä ominaisuuksia, joita on myös vahvistettu. Nämä ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia ja sinulle jääkin tehtäväksi hioa valmiita käytöksiä ja ohjelmoida sellaisia  uusia käytöksiä, joita tarvitset ja joita tuote tarvitsee pysyäkseen ehjänä.

Tärkeää

Älä koskaan missään tilanteessa käytä voimaa tai väkivaltaa, vaikka tuote tuntuukin olevan välillä hankala. Tämä laite menee rikki sellaisesta, eikä sitä pysty täydellisesti koskaan korjaamaan. Älä myöskään huuda ja räyhää, laite ei ymmärrä sellaista, vaan se pelästyy. Tämä laite on sellainen, jota kohdellaan aina kauniisti ja kunnioittaen.

On myös tärkeää ymmärtää, että laite ei ymmärrä mitään puhuttua kieltä. Siihen on asennettu kieli, jota puhutaan elein ja liikkein. Joitakin kurkkuääniä, kuten haukkumista ja murinaa ilmenee yksilöllisesti. Omistajan on nähtävä hiukan vaivaa ymmärtääkseen laitteen koodia. Siihen on olemassa omia oppaita, joita voi löytää mm. kirjakaupoista. Kysy laitteen valmistajalta suositeltavia, sillä virheellinen manuaali voi ja rikkookin laitteen lopullisesti.

Perus ohjelmointi

Tämä laite on oikeastaan suunniteltu hiukan toisenlaiseen tarkoitukseen, kuin mitä sen käyttötarkoitus on nykyaikana. Siksi on tärkeää alusta alkaen pohtia minkälaisia ominaisuuksia halutaan nähdä ja mitkä ovat sellaisia esiin putkahtelevia käytöksiä joita ei juurikaan tarvita.

Suurin osa laitteeseen asennetuista käytöksistä eivät suoraan sovellu ihmisen käyttöön. Esimerkkeinä mainittakoon seinien ja ihmisen irtaimen omaisuuden järsiminen ja pureskelu. Myös polttoaineen itsenäinen hankkiminen saattaa osoittautua hankalaksi toiminnoksi. Tällä tuotteella on myös kyky lisääntyä toisen samanlaisen kanssa ja sekin voi olla hiukan hankala ominaisuus. Tehdas tekee paljon tuotekehittelyä, mutta näistä ominaisuuksista ei vielä ole päästy kokonaan eroon.

Yksinkertaista

Laite toimii niin, että se lisää sellaisia toimintoja, jotka vahvistuvat joko poletista tai muusta sellaisesta, joka tuottaa laitteelle mielihyvää. Mielihyvää tuottavia ja käytöstä lisääviä asioita on paljon ja ne tunnistaakin siitä lisääntyykö jokin käytös.

Jos käytös lisääntyy, niin jokin sitä vahvistaa.

Koska tämä tuote on uusi, ei sillä ole kovalevyllä vielä paljoakaan vakiintuneita virtapiirejä. Sinun tehtäväsi on luoda alusta alkaen oikein toimivia piirejä. Näitä luodaan toistamalla riittävän usein oikeaa toimintaa ja pitämällä huolta siitä että väärät toiminnot eivät vahvistu.

Valitettavasti tuote rakentaa joka hetki uusia piirejä ja siksi on kovin tärkeää, että ikävät tai laitteelle haitalliset toiminnot eivät pääse vahvistumaan. Ja muutama toisto esim. autosta ulos ryntäämiselle vahvistuu hurjasti ja vakiintuu erittäin nopeasti pysyväksi piiriksi laitteen kovalevylle.

Koita tehdä siis alusta alkaen laitteelle toivottavat käytökset kannattaviksi.

Jos jokin hankala käytös pääsee vahingossa vahvistumaan, voi sen yrittää sammuttaa. Sammuttaminen tapahtuu siten, että laite ei saa vahvistetta käytöksestä. Hankalissa tilanteissa kannattaa ja pitää ottaa yhteys valmistajaan.

Ehdollinen vahviste

Laitteeseen ladataan ehdollinen vahviste. Lataaminen on hyvin helppoa ja tapahtuu siihen kehitetyillä ohjelmointi poleteilla. Laitetyyppi on sellainen, johon useimmat poletit sopivat. Varaa käteesi tai pöydälle kasa pieniä poletteja. Kokeile, että ne maistuvat laittelle hyvin. Tämän jälkeen painat lisävarusteena tullutta vahvistinta (naksutin) ja annat laitteelle suuhun poletin. Toista noin 20 kertaa peräkkäin.

Voit käyttää lisälaitteen sijaan myös ääntä ehdollisena vahvisteena, sillä tämä uuden sukupolven tuote toimii myös sellaisella. Äänen on hyvä olla lyhyt ja sellainen, jota on helppo toistaa samalla tavalla. Jep, hyvä, joo, jee tai jaa ovat suositeltavia ääniä. Myös yksinkertainen omalla kielellä tehtävä naksautusääni on varsin käyttökelpoinen.

Toista ohjelmointi vielä pari kertaa. Tämän jälkeen siirry ulos pihallesi ja suorita ohjelmointi uudelleen. Polettiproseduuri pitää toistaa vielä muutamissa eri paikoissa, jotta se varmasti on uponnut käyttöjärjestelmään pysyvästi.

Voit ladata myös rauhoittava tai kiihdyttävän ehdollisen vahvisteen. Kiihdyttävän vahvisteen saat kun käytät polettina vaikkapa pallonheittoa tai leikkiä tai jotain muuta kiihdyttävää ja erityisen hauskaa toimintoa.

Useimmat tämän mallin laitteet toimivat poleteilla. Jos näin ei ole, ota yhteys valmistajaan.

Onneksi olkoon. Nyt sinulla on toimiva näppäin, jolla voit ohjelmoida laitteeseen hyödyllisiä taitoja.

Tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että kun laite tekee jotakin mitä haluat vahvistaa painat lisälaitteen nappulaa tai päästät ohjelmoimasi äänen. Sen jälkeen annat laitteelle palkkion. Poletin tai jonkin muun ihanan asian.

Esimerkiksi istuminen. Kun laite istahtaa, paina lisälaitetta, laita käsi taskuun ja anna poletti. Toista lukuisia kertoja eri paikoissa. Toista myös pikkuhiljaa vaikeammissa ja vaikeammissa tilanteissa.

Laitteen ominaisuudet

Uuden sukupolven koiranpentu on siitä erityisen hieno, että se kaikella kapasiteetillaan yrittää ymmärtää omistajaansa. Se käyttää kasvojen ilmeitä ja muita omistajan lähettämiä signaaleja hyväkseen taitavasti. Lisäksi se oppii jatkuvasti taitavammaksi. Se toimii parhaiten kun signaalit ovat hyvin selkeitä ja aina samanlaisia.

Tämä laite kasvaa ja kehittyy parhaiten kun sitä pidetään hyvänä ja rapsutellaan ja kehutaan paljon. Kun hellit ja hoidat labradorimallin pentuasi, saat myös itse ihanan oksitosiiniryöpyn ja olo tuntuu mahtavalta.

Parhaimmillaan tuote on iloisena ja onnellisena ja sille on luotava turvallinen ja hyvä olo. Tämä saa sen tekemään ihmisen toivomia asioita ja samalla se vaikuttaa omistajan omaan hyvinvointiin erityisen positiivisesti.

Kun pidät pentua hyvin, kestää se pitkään ja tuo valtavasti iloa ja hyvinvointia omille ihmisilleen.

Uutta laitetta ei saa rasittaa liikaa. Sitä ei myöskään kannata yrittää väsyttää, jotta se viettäisi aikaansa laturissa pidempään. Väsyttäminen aiheuttaa uudessa laitteessa usein error- virheilmoituksen tai pahimmassa tapauksessa jo TILT- tilan. Tällöin laite on koodattava uudelleen ja oltava tarkkana siitä että se ei toistu.

Järjestä laitteelle runsaasti ulkoilua ja virikkeitä. Lataa siihen hyviä käytöksiä ja anna sen levätä riittävästi. Olet jo saanut erikseen ohjeet polttoaineen lisäämisestä ja muista yleisen hyvinvoinnin asioista.

Paljon onnea uudesta koiranpennusta. Tämä teksti on kirjoitettu kieli poskella, sillä kyllähän me kaikki tiedämme, että koira ei oikeasti ole kone. Ohjelmointi kuitenkin tapahtuu kertomallani tavalla. Jos ohjeissa on jotain epäselvää, ota yhteys valmistajaan. 🙂

T: Sanna

 

 

Ai, sä lahjot sitä

Kuulen tämän kommentin aika usein lenkillä, kun pysähdymme juttelemaan jonkun tutun koiranomistajan kanssa. Useimmiten kommentin esittäjä on mies, joka samaan hengenvetoon sanoo, että heillä ei koiraa palkita. Nykyään osaan sanoa nätisti, että juu niin lahjonkin ja ihan koko ajan. Usein jopa pidän kättä taskussa niin, että kaikki kolme isoa labbistani istuvat nätisti, eivätkä lähde yli sadan kilon yhteispainollaan johonkin riekkumaan. Hui kauhistus.

Tavallisella lenkillä taskussani on nykyään aika usein ruokanappulaa ja se on omille koirilleni riittävän motivoivaa. Pentuaikana ja nuorelle koiralle varaan jotain parempaa. Uutta asiaa opetellessa saatan jopa antaa jotain todella yyberherkkua. Näyttelyssä osallistun kilpavarusteluun ja pidän taskussani jotain niin hyvälle haisevaa, että naapurikoirakon taskut eivät kiinnosta.

Olen siis namikouluttaja ja ylpeä siitä! Osaan käyttää ruokapalkkiota oikein ja saan tuloksia aikaan. Miksi ruuan käyttö eläimen koulutuksessa on niin kovin paheksuttavaa? Mitä vikaa siinä on jos taskut tursuavat herkkuja? Ja miksi on niin paljon hienompaa, jos koira saakin palkkioksi pallon, vetoleikin tai jotain muuta mikä ei ole ruokaa. Miksi omistajan matalalla äänellä lausuttu ”hyyvä” ja pieni tapautus koiran päähän on parempi kuin pussillinen jotain mitä koira haluaa?

Miksi palloa tai patukkaa isännän edessä kerjäävä koira ei varsinaisesti ”kerjää” vaan onkin kovin motivoitunut yhteistyöhön ja työskentelee ”miellyttämisenhalunsa” ja ”työmoraalinsa” ajamana?

Kouluttaja palkitsee koiraa sillä, mitä koira haluaa sillä hetkellä. Ei ole kovinkaan paljoa järkeä sillä, että palkitaan jollakin mikä ei ole koirasta palkitsevaa. Sehän ei lisää toivottua käytöstä.

Nam ja maiskis

Ruokapalkkio on monestakin syystä tehokas ja hyvä tapa palkita koiraa. Se on erittäin helppo toimittaa koiralle ja siinäkin on monia eri variaatioita. Ruuan voi antaa suoraan suuhun tai sen voi heittää koiralle saalistettavaksi tai sillä voi vahvistaa koulutettavan käytöksen suuntaa jne..

Ruoka on pääsääntöisesti laadusta riippuen sellainen palkkio, että koira on hyvässä mielialassa oppimista ajatellen ja näin se myös muistaa oppimansa asian. Oppiminen  etenee, mikä on kuitenkin kouluttamisen tarkoitus.

Koirasta sitten riippuu se mitä herkkua sille kulloinkin annetaan. Labradoriahan on aika helppo palkita ruualla. Ongelmaksi voi muodostua se, että palkkio on liian herkullinen ja koira jopa kiihtyy siitäkin likaa oppiakseen mitään.

Monilla koirilla on kuitenkin päinvastainen ongelma. Ei oikein tahdo löytyä mitään riittävän herkullista, joka riittäisi motivoimaan hankalissa tilanteissa. Ruuan on toki vaikea päihittää narttukoirien sulotuoksuja keväthangilla, jos sinulla on nuori uros rakkauden huumassaan. Se mikä kotona sisätiloissa riitti palkkioksi, saattaa ulkona olla koirallesi yhdentekevää sahajauhoa.

Erilaisia herkkuja

Piheimmät tarjoilevat koirilleen kuivia korppuja, riisikakkuja, kuivia nappuloita. Joillekin nekin toimivan joissakin tilanteissa. Hifistelijät laittavat design makupalapusseihin raakaa lihaa; sikaa, nautaa, kanan sydämiä, kivipiiraa (yäk) ja vaikkapa munuaisia. Jotkut kuivattavat omin kätösin naudanmaksaa tai leipasevat kotouuneissaan herkullisia  maksakakkusia.

Laiskurit hakevat lähmarketista lihapullia, broileripyöryköitä, nakkeja, makkaroita ja juustoa. Niistä sitten pilkotaan koiran koon mukaan paloja taskuun, joka kyllä näyttääkin siltä, että rasvaa on. Yhdestä lihapullasta saa n. 50 pientä palaa, joista neljännes voidaan käyttää yhteen chihuahuan koulutushetkeen. Ihmisille tarkoitetut ruuat sisältävät koirille liikaa suolaa, joten älä anna näitä liikaa!

Eläinruokakaupoistakin saa jos jonkinlaista erimuotoista ja väristä herkkupalaa. Näitä yhdistää valitettavasti hurja hinta ja epämääräiset valmistusaineet. Koiralle ei ole väliä sillä minkä muotoinen tai värinen herkkupala on. Merkityksellistä on se, mille se maistuu.

Tursottelijat puristelevat maksamakkaratahnaa ja kinkkutahnaa ja kalatahnaa putkiloista. Ne ovatkin ihan ehdottomasti järeitä aseita koiran kouluttamisessa. Ruuan imeskelyllekin on omat hyvät hetkensä.

Etsi siis omalle koirallesi herkullisimmat makunautinnot ja kokeile, mikä maistuu parhaiten. Tämä voi vaihdella tilanteen mukaan.

Kuka kouluttaa makupaloilla?

Enpä tiedä yhtään harrastajaa, joka ei käyttäisi makupaloja koiran kouluttamisessa. Oli harrastusmuotona mikä tahansa rallytokosta koiratanssiin tai agilitystä henkilöhakuun, ovat kaikenlaiset ruokapalkkiot ahkerassa käytössä. Mitä vähemmän voidaan hyödyntää koiralle luontaisia käytöksiä palkkioina, sen enemmän ruokaa kuluu. Kenellepä koiralle olisikaan palkitsevaa seurata ohjaajaa 10cm etäisyydellä, lapa ohjaajan polven kohdalla, pää kenossa ohjaajaa katsellen ja liikkumaan täsmälleen samaan tahtiin. Yleensäkin temput ja epäluonnolliset käytökset tarvitsevat jotain muuta vahvistetta ollakseen palkitsevia.

Työkoirien koulutuksessa hyödynnetään ruokapalkkioita. Avustajakoirat, hyötykoirat, poliisikoirat, rajakoirat, kuulokoirat, syöpää haistavat koirat, hypokoirat, koulukoirat, homekoirat, lukukoirat jne koulutetaan ruokaa apuna käyttäen. Opaskoirathan suomessa eivät muuten tälle listalle kuulu, mutta ehkäpä hekin joskus siirtyvät nykyaikaan. ( EDIT: 1.4. Korjaan kirjoitustani opaskoirien osalta ja totean iloisena, että sielläkin ollaan siirrytty nykyaikaan. Ainakin Vantaalla koiria koulutetaan makupaloin ja naksutellen. Kiitos tiedosta! :))

Miksi siis kotikoiran ja lemmikin tehtävää tekevä koirasi ei ansaitsisi palkkiotaan? Kaikki muutkin koirat saavat palkkioksi hyvästä käytöksestä jotain hyvää. Lemmikin virka se vasta vaikea onkin. Omasta mielestäni se todellakin on yksi vaikeimmista. Ja lemmikit usein selviävät vaikeasta tehtävästään uskomattoman sopetumiskykynsä ansiosta.

Yksikään työkoiraa kouluttava henkilö ei kuvittele koiran tulevan luokse kutsusta ihan vapaaehtoisesti aina ja joka tilanteessa, jos sitä ei koiralleen tee kannattavaksi. Lemmikkikoiran omistaja sen sijaan usein luulee, että käytös kuuluu itsestään selvänä koiran geeneihin. Ei kuulu ja hyvästä työstä tulee maksaa kunnon palkka. Koirallekin!

Mikä sitten on sitä lahjontaa?

Makupala annetaan koiralle kun koira tekee toivottua käytöstä. Käytännössä välittömästi ehdollisen vahvisteen jälkeen. Se, että koiraa houkutellaan ruualla ei ole palkitsemista. Tai onhan se, mutta siinä usein palkitaan väärää asiaa. Eli ruokapalkkiota tulee käyttää oikein.

Kun makupalaa heilutellaan koiran nenän edessä silloin kun se tekee jotakin mitä et haluaisi, palkitset juuri sitä käytöstä. Ja kun palkitset sitä käytöstä ja koira palkkautuu, lisääntyy käytös, jota et toivonut. Se on juuri näin yksinkertaista. Silloinhan olet ippo itse vahvistanut ei-toivottua käytöstä ja saat syyttää itseäsi kurjana kouluttajana, etkä koiraa siitä että se ei oppinut sitä mitä halusit.

Aika usein koiranomistaja kysyy, koska palkitsemisesta voidaan luopua. Miksi pitäisi? Palkkioita voidaan kyllä asteittain epäsäännöllistää ja vähentää, mutta miksi ihan oikeasti on niin vaikeaa palkita? Rankaista voidaan kyllä samasta käytöksestä vuodesta toiseen, eikä kukaan koskaan kysy, että koska voin lakata rankaisemasta. Outo juttu.

Ruuan väärinkäyttö

Makupaloja ja ruokaa voidaan käyttää väärin. On aina syytä perehtyä eläinten oppimiseen ja sen lainalaisuuksiin, kun ryhtyy kouluttamaan.

Jotkut pitävät koiriaan nälässä, jotta ne palkkautuisivat paremmin ruualla. Minä en kuulu siihen koulukuntaan. Olen sitä mieltä, että koira saa ruokansa joka tapauksessa ja herkut tulevat sitten erikseen.

Nälkä ei ole koiralle hyvä tunne. Kun koiralla on nälkä on se ihan oikeasti hengen hädässä ja se kokee suurta stressiä. Kun ruoka sitten tulee koulutuksen yhteydessä liittyy opeteltavaan tehtävään tämä ikävä tunnetila. Huojennus siitä, että nälkäkuolema ei tullutkaan ei vastaa käsitystäni palkkiosta. Onhan se suuri palkkio sinänsä, mutta kuinka pitkälle tällainen sitten kantaa, onkin eri asia.

Mitä tahansa ei todellakaan saa tehdä kouluttamisen nimissä. Minusta nälällä kiristäminen on eettisesti epäilyttävää toimintaa. Koiralle voi antaa ennen koulutusta ruokaa sopivan määrän, jotta sen motivaatio ruokaan silti pysyy. Näin toimien uskon, että oppiminenkin on tehokkaampaa. So shoot me!!

Jos koiran ruokahalu on ongelmana eikä ruoka maistu, on monia asioita joita voidaan tehdä. Tämä aihe liittyy koiran kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin alueeseen ja vaatii oman kirjoituksensa. Mutta miksi palkata sellaisella asialla, joka ei koiraa palkitse?

Paksulaiset ja ylensyöneet

Tämä ryhmä on myöskin laaja. Koirat joille ruokaa on aina tarjolla ja luita lojuu lattioilla vapaana. Eikö olekin aika itsestään selvää, että tälle ryhmälle ei ruoka ole se palkitsevin juttu. Kun ylimääräistä vararavintoa on jo vaikka muille tarjota, ei ole mikään rikos vähentää sitä ruuan määrää ja antaa sitä sitten koulutuksen yhteydessä. Toisille roduille tuntuu ylimääräistä kerääntyvän vyötärölle erityisen helposti.

Jos herkkuja saa mielin määrin siitäkin että ei tee mitään, on aika todennäköistä että sen eteen ei mitään kannata tehdäkään. Sopiva määrä ruokaa ruoka-aikana, ottaen huomioon päivän aikana kertyneet makupalat, jotka ovat hyvin ansaittuja, on aika hyväksihavaittu yhdistelmä.

Onpa tullut vastaan sellaisiakin ihmisiä, jotka kertovat että omalle koiralle ei mikään herkku kelpaa ja että ne ovat kovin nirsoja. Kun näitä koiria katsoo, huomaa että kyllä ne jotain ovat syöneet. Sen verran paksua porukkaa.

Ruoka on siis voimallinen palkitsemiväline useille koirille. Sitä voidaan käyttää hyvin ja huonosti ja hyvin huonosti. Sillä voidaan opettaa toivottuja käytöksiä ja vahingossa myös niitä ei-toivottujakin.

Oikeaoppinen ruuan käyttö koiran kouluttamisessa ja käytösten vahvistamisessa ei ole lahjontaa vaan viisasta. Kouluttajalla on toki repullinen muitakin palkkioita käytössään, mutta niistä sitten toisella kertaa.

Aika pitkästi oli nyt asiaa vaan tulipa tämäkin säkki tyhjennettyä.

Ihanaa kevättä ja antoisia koulutushetkiä koirasi kanssa.

T: Sanna