Koirista on paljon harmia!

Koirasta haaveilevan ihmisen tulisi tietää, että koirasta on paljon harmia. Vaikka meidän aamukävely Helmin ja Zeldan kanssa sujui totuttuun mukavaan tapaansa, tulin siinä löntystäessä muistelleeksi menneitä aikoja ja harmikoiramestari Nelliä.

Nelli oli meidän perheen ensimmäinen labradorinnoutaja. Nellin mukanaan tuomat muutokset perheen elämään olivat aika usein kertakaikkiaan harmillisia. Jokunen kirjakin on kirjoitettu siitä, mitä kaikkea se ensimmäinen koira opettaakaan ihmisille ja minkälaisiin täysin järjettömiin tilanteisiin se omistajansa kuljettaa.

Nellistä on kuitenkin hienot ja arvokkaat muistot. Siitä on myös lukematon määrä sellaisia tarinoita, jotka nyt jälkeenpäin naurattavat. Tapahtuessaan ne eivät naurattaneet laisinkaan. Noloista noloimpia sattumia, lukuisia nilkan nyrjähtämisiä, asfaltti-ihottumaa, itkua ja toki nauruakin.

Mitä ihmeen harmia se koira nyt sitten aiheuttaa, kyselet?

Koira on ihmisen näkökulmasta katsottuna aivan sopimaton elämään kodeissamme ja pihoissamme. Oikeastaan kaikki mitä koira lajityypillisesti tekee on meistä sopimatonta.

Se pissaa ja kakkaa pentuna surutta sisälle, kunnes se yleensä jossakin vaiheessa oppii sisäsiistiksi. Usein ne silti jostakin syystä silloin tällöin sontivat öiseen aikaan matolle tai merkkaavat sohvankulman pissallaan. Jotkut, yleensä pienet koirat oppivat huonosti siisteiksi ja syitä on monia. Sitten ne elävät huoneistossa vaipoissa, mikä minusta on aika järkyttävää. Kaikki tämä on oikeastaan hyvin yleistä ja todella kovin harmillista.

Koirat myös oksentavat aika helposti. Oksennusta tulee pääsääntöisesti matoille, harvemmin helposti pestävälle paljaalle lattialle. Koiran tapa poistaa vatsastaan sopimatona tai sulamatonta ainesta on meistä ihmisistä toki aika ällöttävä. Mehän nyt aika harvoin oksentelemme muualle kuin vessanpönttöön.

Koirat haukkuvat. Kuka enemmän kuka vähemmän. Se on niille tyypillinen tapa ilmaista.. jotakin. Milloin mitäkin. Haukkuminen on muuten yksi syy siihen, että koira ja ihminen ryhtyivät rinnan elämään. Oli hyödyllistä että eläin ilmoitti tunkeiljoista. Eipä siitä kauaakaan ole, kun tämä ominaisuus oli erittäin arvostettu ihmisten keskuudessa. Vaan eipä ole enää. Nyt halutaan hiljaisia koiria, sellaisia jotka eivät vahdi reviiriään eivätkä louskuta tunkeileville lajitovereilleen.

Haukkumista ehkäisemään onkin kehitetty monenmoisia välineitä, sillä haukkuminen se vasta harmillista onkin.

Toiset rodut haukkuvat enemmän kuin toiset. Toiset on ihan jalostettu haukkumaan tietyissä tilanteissa koiran käyttötarkoituksen mukaan.

Koirat purevat. Pikkupennut pureskelevat toisiaan kovastikin. Pennut purevat myös ihmisiään. Toki vain leikillään, mutta pienen naskalihampaan osuma tekee kyllä aika kipeää. Aikuisetkin koirat purevat toisinaan. Joko toisia koiria ja joissakin ikävissä tapauksissa myös ihmisiä. Koiralla on terävät hampaat, joilla se voi mm. puolustautua uhkaa vastaan. Hampaita käytetään myös ravinnon pienentämiseen ja nykyään myös kotona huonekalujen ja seinien sekä kaiken irtaimiston hienontamiseen. Pureskeleminen on lajityypillistä, eikä koiraan ole sisään ohjelmoitua tietoa siitä, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua pureskeltavaa. Tämä varsinkin on hyvin harmillista.

Koirat liikkuvat mielellään juosten ja jahtaavat saaliseläimiä hyvin innokkaasti. Lisäksi ne ulkona liikkuessaan usein nuolevat pissoja, syövät kakkoja ja muuta moskaa. Ne myös haistelevat toisten koirien peräpeilejä, mikä tapa joistakin ihmisistä on kovin epäsopiva. Tämä tekee ulkoilusta aika haastavaa. Koirat nimittäin tekisivät ulkona kaikkea muuta, kuin mitä me ihmiset toivoisimme ulkoilultamme.

Koirat kaivavat mielellään. Puutarha on koiran mielestä oivallinen paikka tonkia myyriä ja hiiriä, tai haudata muheva luu kypsymään myöhempää käyttöä varten. Kukkasipuleita on hauska kaivaa ylös, eikä koira oikein osaa arvostaa hienointakaan kukkapenkkiä. Sille kukkaloisto ei ilmeisestikään ole kovinkaan tärkeää.

Koirat eivät ihan välttämättä halua olla puhtaita ja tuoksua hyvälle. Onhan varmaan näitäkin yksilöitä, mutta yleisempää on varmaankin se, että ne pitävät sonnantuoksusta ja raadonhajusta turkissaan. Moni karvajalka haluaa myös näkyvän kuorrutuksen likaa itseensä. Vaikka näin ei olisikaan on koira silti yleensä likainen kun tullaan ulkoa sisälle. Suomen oloissa näin on aika usein.

Monet koirat myös tiputtavat kaiken karvan lattiallesi ja karvanlähtö kestää yleensä aivan luvattoman kauan. Harmillista on se, että tälle asialle ei oikeastaan voi mitään.

Koirat haluavat lisääntyä. Tätä ne haluavat eniten maailmassa, joten ongelmia on luvassa tälläkin sektorilla. Uroksilla tämä on vielä harmillisempaa kun nartuilla. Joka tapauksessa tämä tekee elämän koiran kanssa hankalaksi, sillä harvemmin tähänkään käytökseen löytyy apua muusta kuin kirurgin veitsestä.

Yksilöllisiä harminaiheita

Vaikka olisitkin tehnyt koiranhankinnassa kaiken oikein ja olisit valinnut huolellisesti itsellesi sopivan rodun tai roduttomuuden, on todennäköistä että yksilö jonka saat aiheuttaa sinulle suurta harmia.

Ehkäpä se onkin luonteeltaan arkajalka tai sitten se on liian rohkea. Joko se on liian energinen tai sitten se on liian flegmaattinen, ihan käyttötarkoituksesta riippuen. Ehkä se on huono syömään tai sitten se on liian ahne. Joko se on liian sosiaalinen tai sitten se ei todellakaan halua tutustua keneenkään ikinä evö!

Jos olet tehnyt ihan väärin ja valinnut tieten tahtoen itsellesi rodun, joka ei lainkaan sovi sinulle ja ajatellut vain muuttavasi koiran rodunomaiset käytökset on sinulla tiedossa vielä enemmän harmia ja tyytymättömyyttä.

Ajattelit ehkä kouluttavasi mäyräkoirastasi hiljaisen tottelevaisuusvalion. Ajattelit ottaa kerrostaloon topakan arktisen rekikoiran, sillä tokihan sinä sen osaat tavoille opettaa. Ajattelit, että kyllähän minä jostakin himputin paimenkoirasta saan rauhallisen sohvaperunan tai ainakin sellaisen, joka on aina kuin ihmisen mieli. Onhan tämäkin mahdollista, mutta ihan totta, se on äärimmäisen epätodennäköistä.

Kaikki käytännön ongelmat

Ja niitähän piisaa. Voinko lähteä lomalle? Mihin laitan koira siksi aikaa? Meille tulee vieraita. Mitä teen kurittomille päälle hyppeleville ja haukkuville koirilleni? Miksi meillä ei enää käy vieraita?

On myös aika todennäköistä, että koirasi jossakin vaiheessa sairastuu johonkin. Eläinlääkärikustannukset nousevat kuitenkin hurjiin summiin, sillä sairauden syy ei selviä ja koira täytyy kuitenkin magneettikuvata. Mistä revin nämäkin rahat?

Pääsenkö mihinkään iltamenoihin enää koskaan, sillä jäin koiran yksinhuoltajaksi eikä koira voi koko päivää yksinään olla, varsinkin kun se kuitenkin potee eroahdistusta ja haukkuu sekä repii ovenkarmit irti odottaessaan minua.

No, pessimisti yllättyy aina iloisesti. 🙂

Jos nyt kaikesta huolimatta haluat liittyä meihin, jotka olemme valinneet elämäntavan josta eivät harmit ihan heti lopu, niin tervetuloa joukkoon.

Muistathan, että koira on aika onnellinen saadessaan toteuttaa lajityypillisiä käytöksiä, joten hyvähän sille on järjestää tilaisuuksia niitä toteuttaa tai edes tekemistä, joka jotenkin näitä käytöksiä simuloi.

Myös rotutyypilliset käytökset olisi hyvä ottaa huomioon ja järjestää koiralle tilaisuuksia toteuttaa hallitusti näitäkin. Tämähän ei tarkoita sitä, että koira saisi tehdä mitä vaan, mutta kyllä sen täytyy saada olla koira. Eikö totta?

Kuinka teillä nukutaan?

Meillä täällä nukutaan kevään ensimmäistä lämmintä alkuiltaunta. Meillä muuten nukutaan aika paljon. Joskus käy mielessä sellainenkin asia, että kuinka paljon se koira oikeastaan nukkuu? Kuinka paljon sen pitäisi nukkua? Ja siitä tietenkin seuraa ajatus siitä, että kuinka paljon koiran kanssa pitää touhuta? Mistä senkin nyt sitten saa selville?

Minä rakastan nukkumista ja siksi minusta on erityisen tärkeää se, että myös meidän koirat saavat riittävästi lepoa. Jonkun toisen aktiivisemman ihmisen mielestä koiran tulee saada touhuta ja sitä pitää kouluttaa ja sen täytyy saada aktiviteettiä runsaasti. Ja jos itselle ei suo riittävää lepoa ei sitä huomaa koirankaan tarvitsevan.

Rauhakin on omaksunut perheen tavat ja viettää aikalailla rauhallisesti ajat, jotka vietetään sisällä. Joskus käy mielessä, että lepäävätköhän nuo liikaa? Vai ovatko ne vain todella tylsistyneitä?

Kuitenkin on niin, että koirat lepäävät paljon ihan oikeastikin. Levossa ladataan akkuja, käsitellään mahdolliset liiat stressitilanteet ja annetaan kehon palautua rasituksesta. Koiralla pitää olla rauhallinen ja turvallinen lepopaikka, jossa sitä ei kukaan häiritse. Meillä tosin löhöillään kyllä keskellä lattiaa ja sohvilla ihan ihmisten läheisyydessä.

Koira nukkuu noin puolet vuorokaudesta. Koira on jopa sopeutunut ihmisen rytmiin ja nukkuu yleensä yöllä, silloin kuin ihminenkin. Jos koiria on paljon on huolehdittava siitä, että kaikki koirat saavat levätä kunnolla ja että niillä on mukava nukkumapaikka. Koirat osaavat arvostaa mukavuutta ja jotkut haluavat nukkua korkeilla paikoilla. Hyvä sääntö lienee se, että hyviä nukkumapaikkoja pitää olla enemmän kuin koiria. Nukkumapaikka on tärkeä resurssi.

Jos koira ei nuku eikä lepää riittävästi vaan touhottaa jatkuvasti on syytä miettiä, missä voisi olla vikaa. Liian vähäinen uni saattaa näkyä erilaisina käytösongelmina ja jos riittämätön lepo jatkuu voi koira jopa sairastua. Se että koira reagoi esimerkiksi ärsykkeisiin(toiset koirat tai vaikka äänet) voimakkaammin kuin aikaisemmin, voi olla merkki liian vähäisestä unesta. Tämä on oikeastaan aika helposti korjattavissa oleva ongelma.

Jotta koira voisi levätä tarvitsee se myös aktiviteettia ja virikkeitä elämäänsä. Tätä ei kuitenkaa pidä käsittää niin, että kaikki valveillaoloaika touhotetaan sitten täysillä. Vaikka eri rodut tarvitsevat erilaisia virikkeitä ja erilaisia määriä aktivointia, ei omasta mielestäni sellaista koiraa ole olemassakaan, joka ei lepoa tarvitsisi.

Se että omistaa iloisen ja vilkkaan labradorinnoutajan, joka on metsästyskoira ja joka rakastaa touhottamista, ei tarkoita sitä että sen pitäisi jatkuvasti juosta pallon perässä ja ryntäillä pitkin pöpelikköä. Ei sen myöskään tarvitse lenkkeillä kymmeniä kilometrejä viikossa vain siksi että sen saisi jotenkin väsytettyä.

Oman kokemukseni mukaan liiallinen aktivointi ja ylenpalttinen saalistusleikki kiihdyttävät koiraa, eikä se näin toimittaessa väsy tai tämän jälkeen välttämättä nuku sitten kiltisti kotona, kun ihmiset ovat poissa.

Jos nyt sitten olet eri mieltä ja sanot, että kyllä koiran pitää jaksaa työskennellä pitkiäkin aikoja ja että oma koirasi kyllä jaksaa ja nauttii pallon noutamisesta, niin vastaan että niin varmasti nauttiikin, mutta ongelmat ja levottomuus ja liiallinen stressi ei näykään hetkessä vaan vaatii usein pitkänkin ajan ennen kuin käytöksessä selkeästi näkyy muutoksia.

Onhan toki joskus niinkin, että koiralla on vaan liian vähän tekemistä, eikä se siksi nuku hyvin tai osaa rauhoittua. Onneksi nykyään ihmiset aika hyvin tietävät sen, että koiraa pitää virikkeellistää ja viedä ulos, mutta kyllä vieläkin on niitä jotka vain korttelia kiertävät. Ulkoilua on helppo lisätä. Aktivointia ja virikkeitä on helppo lisätä. Maltilla ja kohtuudella tietenkin.

Jos koiraan sattuu, se ei nuku hyvin. Toisaalta jotkut kipukoirat nukkuvat liikaakin. Jos sinulla on etenkin yöllä levottamasti vaelteleva ja esim. kovasti läähättelevä koira kotona (ellei sillä sitten ole kuuma) kannattaisi tarkistuttaa se, että koiralla ei ole kipuja. Niillä aika usein on. Tämäkin on ihan oma kokemukseni.

Eli kuinka paljon koiran tulee nukkua ja mistä tietää että sillä on riittävästi puuhaa ja virikkeitä?

Jos koirasi elelisi itseksensä tekisi se kuitenkin mahdollisimman vähän ja lepäisi mahdollisimman paljon. Tämä on selviytymisen kannalta tärkeää. Ei sitä energiaa mihinkään turhaan tuhlata, jos hengissä pitää pysyä. Koirasi käyttäisi energiansa ruuan etsimiseen ja lisääntymiseen. Pennut ja nuoret koirat leikkisivät keskenään, mutta tämäkin palvelee lopulta sitä hengissäpysymistä ja selviytymistä. 🙂

Katso koiraa! Ei kai sitä ihan varmasti voi sanoa koskaan. Jos sinulla ja koirallasi on selkeästi jokin ongelma yhteiselon kanssa voit vaikka ensin tarkistaa levon ja aktiviteetin määrän. Jos koirasi esim. syö koko talon yksin ollessaan tai se reagoi ympäristöönsä liian kiihtyneesti kannattaa huomioida edellä mainitut seikat. Jos koirasi mielestäsi nukkuu liiankin paljon ja vaikuttaa muutenkin masentuneelta, voi sekin kertoa sinulle paljon.

Mikään ei ole niin unettavaa, kuin rauhallisesti kuorsaava koira sohvalla tai omalla pedillään. Toimii ihan takuuvarmana unilääkkeenä meille ihmisille, jotka muuten taistelemme ihan samojen asioiden kanssa kuin koirammekin. Liikaa vai liian vähän syvää ja rauhallista unta? Liikaa vai liian vähän tekemistä? Emme me niin kovin erilaisia tässäkään asiassa ole.

Toivotan siis hyvää yötä ja makeita unia niin koirille, kuin heidän ihmisilleenkin.